Vaaliohjelma

Pekka Matilaisen vaaliohjelma 2019

Oma näkökulmani eriarvoistumiseen. Olen tehnyt kymmenen viime vuotta työtä ruoka-avun, vankilatyön, asunnottomuuden ja köyhyyden parissa. Työ on ollut hyvin paljolti vierellä kulkemista. Olemme kohdanneet ruoka-avussa tuhansia köyhyysrajalla eläviä, asuttaneet yli sata ulkona oleilevaa asunnotonta sekä asunnottomana ja työttömänä vankilasta vapautuvaa vankia. Lisäksi olemme työllistäneet ja kuntouttaneet suuren joukon ihmisiä. Myös yksinäisyys lisää eriarvoistumista. Yksinäisyyttä esiintyy kaikissa ikäluokissa. Työssä minulle on kehittynyt sellaista asiantuntemusta, että tiedostan, mitkä yhteiskunnan tarjoamat mekanismit auttavat lähimmäisiä ja mitkä taas haittaavat. Samalla on avautunut ymmärrys siitä, miten ihmiset sitoutuvat ottamaan apua vastaan ja millainen arkitoiminta auttaa heitä. Lisäksi olen havainnut, että osallistuminen auttamistyöhön vähentää merkittävästi yksinäisyyttä.

Kannustava sosiaaliturva. Perusturvan uudistuksessa tavoitellaan tilannetta, jossa henkilö saisi nykyistä korkeampaa eläkettä ja sosiaaliturvaa erilaisia etuuksia yhdistämällä niin, että hän välttyisi jatkossa useiden tukien päällekkäiseltä hakemiselta. Kannustava perusturva mahdollistaisi lyhyen ja osa-aikaisen työn vastaanottamisen niin, ettei kannustinloukkua synny ja henkilö saa palkan lisäksi sovellettavaa etuisuutta. Nykyisten, monien tukien hakeminen on nöyryyttävää, eikä leipäjonossa lippu kädessä seisominenkaan reilua ole.

”Lähimmäistä pitäisi pyrkiä auttamaan niin, että hän välttyy käden ojentamisen häpeältä”.

Päihdehoito ja päihdepolitiikka. Korvaushoidon rinnalle olisi pystyttävä tarjoamaan lääkkeetöntä vieroitusta ja kuntoutusta. Ihmisiä täytyy pystyä vapauttamaan päihteistä sitomatta ja velvoittamatta heitä niihin. Tämä ei ole enää vain isojen kaupunkien ongelma. Vakavat huumeongelmat ovat siirtyneet myös pienille paikkakunnille. Suhtautuminen mietoihin huumeisiin, kuten kannabikseen, muuttuu yleisessä keskustelussa koko ajan suvaitsevaisemmaksi. Yleinen mielipide tuntuu aivan järjettömältä ja käsittämättömältä vähättelyltä. Kannabiksen käyttäjien hoitoonohjaukseen pitäisi paneutua yhtä vakavasti kuin kovempienkin huumeiden käyttäjien kohdalla paneudutaan. Lasten ja nuorten vanhempien, jotka katsovat vierestä sitä kärsimystä, on hyvin vaikea ymmärtää nykyistä päihde- ja mielenterveyspolitiikkaa. Täytyy ymmärtää myös, että päihdesairaat ovat hyvin vaikeassa työllisyys- ja asuntotilanteessa.

Maahanmuuttopolitiikka. Onnistunut maahanmuuttopolitiikka edellyttää hallittua maahanmuuttoa ja lieveilmiöiden tehokasta torjumista. Suomen olisi valittava turvapaikan tarpeessa olevat perheet niin, että henkilöt, jotka Suomeen päätyvät, valitaan meidän omien viranomaisten toimesta lähellä lähtömaata pakolaisleireiltä. Valinta kohteena täytyisi olla mm. kaikista suurimmassa vaarassa olevat lapset, naiset ja erityisesti kokonaiset perheet. Suomessa näille ihmisille on turvattava selkeä ja riittävän pitkään jatkuva kotouttaminen, johon kuuluvat kielen, kulttuurin ja yhteiskuntamallin opettaminen. Myös koulutus täytyy varmistaa täydennyskoulutuksena jo kouluttautuneille ammattitaitoisille niin että tiedot ja taidot ovat yhteiskuntamme ammattitaitovaatimusten mukaisia. On varmistettava riittävä koulutus niille, joilla ei ole taitoa tehdä Suomessa työtä. Maahanmuuttajien toimeentulon on tultava entistä enemmän palkkatulon kautta sosiaaliturvan sijaan.

Ikäihmisten palvelut. Tahtotila on parantaa ikäihmisten kotiin tuotavien palvelujen määrää̈ ja laatua. Vanhusten niin koti- kuin laitoshoidonkin puutteet ja laiminlyönnit on otettava vakavasti. Vanhusten- hoitoon tarvitaan selkeästi lisää̈ voimavaroja ja henkilökuntaa. Myös työmenetelmiä̈ on voimakkaasti parannettava asiakaslähtöiseen suuntaan. Mielestäni vanhustenhoidon palveluntuottajayritysten omistuspohja pitää olla kotimainen ja verotus on maksettava kotimaahan.

Yhteiskunnan turvallisuutta voidaan parantaa monin eri tavoin. Haluan nostaa esiin yhden epäinhimillisen ja osittain piilossa olevan asian. Päivittäinen vankiluku Suomessa oli vuonna 2018 noin 3000 vankia. Vangeista 45 % suorittaa lyhyitä, alle neljän kuukauden vankeusrangaistuksia. Vuosittain vapautuu 5600–5800 vankia, joista asunnottomina vapautuu 27–29 %, siis noin 1600 henkilöä. Tilastojen perusteella lähes jokainen asunnottomana vapautunut palaa takaisin vankilaan tehtyään uuden rikoksen. Lisäksi noin 90 prosentilla vangeista on jonkinasteinen päihdeongelma. Suurin osa rikoksista tehdään päihtyneenä. Väkivalta- ja omaisuusrikokset näyttelevät suurinta osaa uusintarikollisuudesta. Erillisenä kansanryhmänä asunnottomina vapautuneet vangit ovat Suomen köyhin, sairain ja syrjäytynein kansanosa. On vaikea kuvitella mitään muuta ryhmää, jonka asiat voisivat olla Suomessa heikommin.

Asunnottomuus. Hallituksen nykyinen asunnottomuusstrategia, Asunto ensin -malli, on ollut toiminnassa jo kymmenen vuotta. Ohjelmalla on ollut hyvin myönteinen vaikutus ja asunnottomuus on tänä aikana vähentynyt Euroopan alhaisimmaksi. Myös asunnottomina vapautuvien vankien tilanteeseen on panostettu. Kaupungit ja kunnat, rikosseuraamuslaitos ja valtio sekä järjestötoimijat ovat tehneet merkittävää työtä, ja uusia malleja on kehitetty. Työkalut ovat toimivia. Kaikista hyvistä toimista huolimatta varsinkin asunnottomina vapautuvien vankien määrä on pysynyt ennallaan tai pahimmillaan jopa lisääntynyt.

Mielestäni meidän tulisi huomata nykyistä paremmin, mitä lähellämme tapahtuu. Voisimmeko arvokeskustelussa kääntyä katsomaan lähelle? Voisimmeko kääntää katseemme siihen, miten köyhät ja huono-osaiset voivat keskuudessamme? Kuka rakastaisi vankia? Voisiko asunnonomistaja vuokrata asuntonsa epätyypilliselle vuokralaiselle? Voisinko vaikuttaa kotikuntani päihdepolitiikkaan? Entäpä valtakunnallisiin päätöksiin? Haluan omalta osaltani olla nostamassa kristittyjen elämänkulttuuriin ajattelua, että vaikka vastuu lähimmäisistä on lain ja asetusten mukaan yhteiskunnalla, se on Raamatun mukaan meillä, jotka huomaamme ympärillämme hädänalaisia. Keinoja ja malleja tämän haasteen toteuttamiseen on.

Näiden muutosten vaikutukset yhteiskunnassa ovat mullistavia. Kannustavammaksi muutettu perusturva vastaa erityisesti köyhän ja heikon asemaan, toimeentuloon ja kohteluun. Päihdepolitiikka muuttuu tukemaan ihmisiä irti päihteistä, pois nykyisestä lääkehoidon pääpainotuksesta. Turvapaikanhakijoiksi ohjautuu perheitä ja henkilöitä, jotka saavat tukea aitoon hätään ja he kotoutuvat yhteiskuntaan nykyistä paremmin. Suomen tavoite puolittaa asunnottomuus kohdentuu suoraan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien henkilöiden tukemiseen ja yhteiskunnan turvallisuus paranee. Kun huolehdimme yhdessä kaikkein huono-osaisimmista, se on meidän jokaisen ja yhteiskunnan etu.

Kaikki tämä politiikkaan. Haluan näitä teemoja painokkaasti eteenpäin. Järjestötoiminnassa olemme sitä tehneet ja siinä onnistuneet. Tähän on tarvittu vahvoja verkostoja ministeriöitten, laitosten, järjestöjen ja seurakuntien kesken. Malleja on toteutettu hankkeina ja erilaisina palveluntuotantona. Tavoitteeni on, että kristillinen ihmiskäsitys ja lähimmäisenrakkaus viedään vahvemmin myös politiikkaan köyhyyden ja eriarvoisuuden näkökulmasta ja että sen toteuttamiseen vaikutetaan poliittisin keinoin. Tässä asiassa Kristillisdemokraatit eivät ole kenenkään vastapuolella. Jokainen ihmisyyttä kunnioittava poliitikko ymmärtää, että asiat on korjattava, mikäli keinot löytyvät. Meillä on tarjota niitä.

Meidän täytyy kulkea kohti ensimmäisiä tekoja.

Pekka Matilainen, Kristillisdemokraatit, Kangasala
Eduskuntavaaliehdokas 2019

Lisää videoita löydät YouTubesta tililtäni Pekka Matilainen Yhteiskunnallinen tubettaja